Mobiiliteollisuus ja muotoiluntutkimus @ IASDR 2009

Kolmas kansainvälinen muotoilun tutkimuksen seurojen konferenssi Seoulissa Koreassa, IASDR 2009 alkoi Younghee Jungin vetämällä työpajalla muotoilun tutkimuksen menetelmien käyttämisestä mobiiliteollisuudessa. Jung on työskennellyt viimeiset 12 vuotta Nokia OYJ:in palveluksessa. Hänen esimerkkinsä perustuivat erilaisten kokeellisten sovellusten kehittämisessä mm. Nokia Lifeblog (2004) ja Nokia  Sensor (2005) käytettyihin työtapoihin. Jung keskittyi erityisesti uusien tulevaisuuden tuotekonseptien ja palvelujen kehittämiseen linkittäen niihin ihmisten elämäntavat ja soveltuvat teknologiat.

Jungin esimerkeistä kaksi oli erittäin mielenkiintoista. Toinen keskittyi käyttäjien osallistamiseen eleiden (gesture design) suunnitteluun mobiiliviestinnässä. Projekti eteni kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa osallistettiin käyttäjiä, jotta saataisiin selville millaisissa tarpeita käyttäjillä voisi olla käyttää eleitä mobiiliviestintään: koskettaa matkapuhelimella toista puhelinta ja näin vaihtaa yhteystietoja, ojentaa kumartaen matkapuhelinta ja samalla vaihtaa e-käyntikorttia, suukottaa puhelinta,  ravistaa puhelinta jotain tarkoitusta varten jne). Toisessa vaiheessa rakennettiin sensoriprototyyppi, jolla käyttäjät pääsivät kokeilemaan toimintoa käyttäympäristössä. Tämän pohjalta pystyttiin kehittämään elesuunnittelun periaatteet.

Toinen esimerkki liittyi enemmän tulevaisuuden ennakointiin. Jung kertoi Urban Tred-projektista, jossa hän oli ollut mukana. Teemana oli tutkia sekä kansallista että kansainvälistä migraatiota. Teemaan liittyi vahvasti identiteetin kysymys, sen muodostuminen ja säilyttäminen. Projekti toteutettiin kolmella alueella: Intia, Mumbai, Dharraw/ Brazil, Rio, Jalarezinho/ Ghana, Acchra, Buduburam. Kaikilla alueilla asumiseen liittyi vahva sosiaalinen stigma sekä infrastruktuuri oli rajallinen. Vesihuolto ja sähkönjakelu olivat puutteellisia. Riossa oli aseellisia väliintuloja. Tutkimuksella haluttiin saada selville keinoja luoda ja säilyttää rooleja ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Haluttiin saada selville mikä on yhteisön jäsenten näkemys tulevaisuuden liikkuvuudesta ja mobiilista viestinnästä. Yhteisön osallistamiseen ja tiedon hankintaan oli useita työkaluja:
1) tarkkailu ja ad-hod haastattelu kadulla > mennään yhteisöön paikalliseen oppaan johdolla, jaetaan esim. alueisiin ja tehdään pikahaastatteluja, saadaan pinnallista tietoa
2) kotivierailut > teemalliset syvähaastattelut paikallisten asukkaiden kotona, saadaan hyvää ja syvää tietoa
3) Nokia open studio > valmistellaan paikallisten toimijoiden kanssa työpajan teeman ympärille, sisältää haastattelua, aktiviteetin esim. piirrä tulevaisuuden puhelin ja haastettelu siitä, valokuvaus, palkitaan parhaat, saadaan osallistettua paljon yhteisöä esim. marginalisoituja yhteisön jäseniä, saadaan paljon tietoa kerralla
4) lomakehaastattelut kadulla, saadaan paljon tietoa nopeasti

Jugin esimerkit olivat mielenkiintoisia. Hän kertoi, että käyttäjätieto on hyödynnettävissä pitkällä tähtäimellä. Tärkeää on kontekstiin sidottu käyttäjätieto ”relevanssi”, jonka mukaan voidaan suunnitella ja muotoilla uusia sovelluksia, ei niinkään uutuus. Oikea tietoa oikeassa paikassa. Hyvänä esimerkkinä hän kertoi esimerkin palvelusta, joka intialainen naiskäyttäjä suunnitteli: ”Osoittamalla puhelimella taivasta kohti saa säätiedotuksen.” Kyläläinen nainen ei ole netinkäyttäjä, eikä muiden tietolähteiden päässä. Säätiedot kuitenkin ovat oleellisia. Matkapuhelin kuitenkin on, joten olisi kätevää saada siihen sääpalvelu. Lue Jungin kirjoittama artikkeli.