Liz Sanders @ IASDR 2009

Liz Sanders puhui aineistoa tuottavasta muotoiluajattelusta (generative design thinking) ja yhdessä luomisesta (co-creation) generatiivisen ajattelun kautta. Käyttäjät osallistuvat vahvasti tähän muotoilu-johtoiseen prosessiin. Kulutuksen luonne on muuttunut huomattavasti: ostoksilla oleminen, ostaminen, omistaminen, käyttäminen, kuluttaminen on muuttunut tekemiseksi, ”tuunaamiseksi”, muokkaamiseksi, luomiseksi. Ihmiset käyttävät kuluttamisessa luovuutta: muokkaavat reseptejä, siivotessaan kaapin käyttävät siihen erikoistarvikkeita ja luovat uuden järjestelmän esim. perustavat nettiin sisustamiseen liittyviä keskusteluryhmiä. Muotoilu palvelee ihmisten tarpeita ja vastaa myös ihmisten luovan tekemisen tarpeeseen.

Sanders kertoi esityksessään palvelujen kehittämisestä terveydenhuollon alueella:

1)    ”Bull’s eye”, napakymppi-työkalu sairaalan sisäisten ja ulkoisten ryhmien osallistamiseen visio-työskentelyyn. Ryhmä visualisoi asioita kuvien ja tekstien avulla, mitä tärkeämpiä asiat ovat sitä lähempänä keskustaa, napakymppiä ne ovat. Keskustelussa asioiden paikkoja voi muuttaa. Visualisoidaan tärkeät teemat ja asiat.

2)    Pienoismalli-työkalu potilaiden hoitohuoneesta, pienoiskoossa kaikki elementit: sängyt, potilaat, laitteet, hoitopisteet, hoitajat saavat näytellä unelmien hoitoprosessin, tämä dokumentoidaan ja saadaan uusia ideoita, parannusmahdollisuuksia entisessä prosessissa, tämän pohjalta voidaan kehittää hoitoprosessia sekä löytää kokonaan uusia mahdollisuuksia

3)    Tarinan kertominen sekä drama-menetelmät hoitopisteessä, uusia ideoita hoitoprosesiin, löydetään myös parannusmahdollisuuksia vanhoihin toimintatapoihin

4) Palvelujen kehittämistyö 2-tyypin diabetes potilaiden kanssa: oman elämän hahmottaminen aikajanan avulla, miten elämä muuttui diagnoosin jälkeen? Tämän jälkeen kaksi vaihtoehtoa: a) elämänlaatua parantava väline rakennetaan tarramateriaalista, velcrosta, (tämä edustaa heille unelmaa, luonnos, joka on muotoilijalle tuotekehitystietoa) b) drama-menetelmä ”roleplaying” harjoitus käsinukeilla, perheen jäsenet mukana, miten elämä voi parantua, prosessi rankka osallistujalle ja koko perheelle

UID lecture at TAIK 2009 27102009

Luento Taideteollisen korkeakoulun UID-kurssilla

Uid 2009 27102009

View more documents from Satu Miettinen.

Donald Norman @ IASDR 2009

Donald A. Norman haastoi muotoilun tutkijat voimakkailla mielipiteillä muotoilun tutkimuksen merkityksestä. Onko muotoilun tarkoitus muuttaa maailmaa ja vastata ihmisten unelmiin? Perinteisesti on ensin luotu teknologia ja siihen kehitetty soveltuva tuote muotoilun avulla. Kuitenkin uusia innovaatiota ja tarpeita luodaan hedelmällisemmin taiteen ja muotoilun antamien mahdollisuuksien kautta. Tämä polku synnyttää joskus myös uusia palveluita, tarpeita ja niihin vastaavia sovelluksia.

Muotoilijan rooli piilotettujen ratkaisujen etsijänä vastaa tähän innovaatiopolkuun. Hyvä muotoilija tarkkailee ihmisen käytöstä sekä katselee maailmaa ympärillään. Muotoilija etsii ympäristöstä arkipäivän ratkaisuja, joista voi kehittää hyvää muotoilua. Muotoilija on enemmän ammatti kuin tiedettä, se vaatii luovuutta, muuntautumiskykyä ja taitoa. Muotoilun tutkijan pitää muistaa, että muotoiluntutkimuksen prosessi on osa muotoilua ja  yhteistyötä liiketoiminnan ja insinöörintyön kanssa. Myöskään mistään menetelmästä ei saa tulla dogmaa.

Oikea tuote ja tarina syntyy, kun pistetään yhteen muuttujat oikealla tavalla: tarpeet, arvot, muotoilun reunaehdot, muotoilun suunta, konsepti ja sovellus. Hyvän tuotteen muotoilu vaatii tiedettä pohjalle. HCI (human computer interaction) on tuottanut muotoilun menetelmällisen pohjan. Muotoilun tutkimus tuottaa parempia tuotteita. Lue Donald Normanin viimeisin essee.

Prototyping Social Design in Namibia and in Finland @ IASDR 2009

Esitys IASDR 2009-konferenssissa Koreassa Sosiaalisen muotoilun paneelissa

Prototyping Social Design in Namibia and in Finland

View more documents from Satu Miettinen.

Mobiiliteollisuus ja muotoiluntutkimus @ IASDR 2009

Kolmas kansainvälinen muotoilun tutkimuksen seurojen konferenssi Seoulissa Koreassa, IASDR 2009 alkoi Younghee Jungin vetämällä työpajalla muotoilun tutkimuksen menetelmien käyttämisestä mobiiliteollisuudessa. Jung on työskennellyt viimeiset 12 vuotta Nokia OYJ:in palveluksessa. Hänen esimerkkinsä perustuivat erilaisten kokeellisten sovellusten kehittämisessä mm. Nokia Lifeblog (2004) ja Nokia  Sensor (2005) käytettyihin työtapoihin. Jung keskittyi erityisesti uusien tulevaisuuden tuotekonseptien ja palvelujen kehittämiseen linkittäen niihin ihmisten elämäntavat ja soveltuvat teknologiat.

Jungin esimerkeistä kaksi oli erittäin mielenkiintoista. Toinen keskittyi käyttäjien osallistamiseen eleiden (gesture design) suunnitteluun mobiiliviestinnässä. Projekti eteni kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa osallistettiin käyttäjiä, jotta saataisiin selville millaisissa tarpeita käyttäjillä voisi olla käyttää eleitä mobiiliviestintään: koskettaa matkapuhelimella toista puhelinta ja näin vaihtaa yhteystietoja, ojentaa kumartaen matkapuhelinta ja samalla vaihtaa e-käyntikorttia, suukottaa puhelinta,  ravistaa puhelinta jotain tarkoitusta varten jne). Toisessa vaiheessa rakennettiin sensoriprototyyppi, jolla käyttäjät pääsivät kokeilemaan toimintoa käyttäympäristössä. Tämän pohjalta pystyttiin kehittämään elesuunnittelun periaatteet.

Toinen esimerkki liittyi enemmän tulevaisuuden ennakointiin. Jung kertoi Urban Tred-projektista, jossa hän oli ollut mukana. Teemana oli tutkia sekä kansallista että kansainvälistä migraatiota. Teemaan liittyi vahvasti identiteetin kysymys, sen muodostuminen ja säilyttäminen. Projekti toteutettiin kolmella alueella: Intia, Mumbai, Dharraw/ Brazil, Rio, Jalarezinho/ Ghana, Acchra, Buduburam. Kaikilla alueilla asumiseen liittyi vahva sosiaalinen stigma sekä infrastruktuuri oli rajallinen. Vesihuolto ja sähkönjakelu olivat puutteellisia. Riossa oli aseellisia väliintuloja. Tutkimuksella haluttiin saada selville keinoja luoda ja säilyttää rooleja ja ylläpitää yhteisöllisyyttä. Haluttiin saada selville mikä on yhteisön jäsenten näkemys tulevaisuuden liikkuvuudesta ja mobiilista viestinnästä. Yhteisön osallistamiseen ja tiedon hankintaan oli useita työkaluja:
1) tarkkailu ja ad-hod haastattelu kadulla > mennään yhteisöön paikalliseen oppaan johdolla, jaetaan esim. alueisiin ja tehdään pikahaastatteluja, saadaan pinnallista tietoa
2) kotivierailut > teemalliset syvähaastattelut paikallisten asukkaiden kotona, saadaan hyvää ja syvää tietoa
3) Nokia open studio > valmistellaan paikallisten toimijoiden kanssa työpajan teeman ympärille, sisältää haastattelua, aktiviteetin esim. piirrä tulevaisuuden puhelin ja haastettelu siitä, valokuvaus, palkitaan parhaat, saadaan osallistettua paljon yhteisöä esim. marginalisoituja yhteisön jäseniä, saadaan paljon tietoa kerralla
4) lomakehaastattelut kadulla, saadaan paljon tietoa nopeasti

Jugin esimerkit olivat mielenkiintoisia. Hän kertoi, että käyttäjätieto on hyödynnettävissä pitkällä tähtäimellä. Tärkeää on kontekstiin sidottu käyttäjätieto ”relevanssi”, jonka mukaan voidaan suunnitella ja muotoilla uusia sovelluksia, ei niinkään uutuus. Oikea tietoa oikeassa paikassa. Hyvänä esimerkkinä hän kertoi esimerkin palvelusta, joka intialainen naiskäyttäjä suunnitteli: ”Osoittamalla puhelimella taivasta kohti saa säätiedotuksen.” Kyläläinen nainen ei ole netinkäyttäjä, eikä muiden tietolähteiden päässä. Säätiedot kuitenkin ovat oleellisia. Matkapuhelin kuitenkin on, joten olisi kätevää saada siihen sääpalvelu. Lue Jungin kirjoittama artikkeli.

Johdatus Palvelumuotoiluun

Check out this SlideShare Presentation:

Johdatus Palvelumuotoiluun

View more presentations from Satu Miettinen.

MCPC 2009: Massaräätälöinti ja personointi konferenssi, TAIK

Päivän aloitti Joseph Pinen huikea esitys massaräätälöinnistä. Asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen on massaräätälöinnin haaste! Massaräätälöinnin ymmärtämisen taustalla on modulaarisen suunnittelun ymmärtäminen. Pine esitti esimerkin kuuden lego-palikan yhdistämisestä. Palikat sopivat toisiinsa erilaisilla liitoksilla, joiden avulla saa lukemattoman määrän muoto-variaatioita. Tämän lisäksi värit antavat personointi mahdollisuuden. Pine esittin Joseph Flahertyn Replicator blogin, jossa esitellään massaräätälöinnin typologia, erilaiset mahdollisuudet muodostaa moduleja. Moduloinnin hallitseminen antaa muotoilijalle mahdollisuuden tuottaa lukemattoman määrän erilaisia ratkaisuja loppukäyttäjän, asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin.

Massaräätälöinnin taustalla on markkinoiden muutos paikallisista markkinoista teolliseen tuottamiseen (mass market, ”Ford”) aina markkinoiden segmentoitumiseen (brandit, omat automerkit eri kuluttajaryhmille, perheauto, ”Volvo”) ja ”niche” markkina-alueiden (erikoiskäyttäjät, erikoistuotteet, esim. mönkijät) löytämiseen. Markkinat ovat tarkentuneet ja erikoistuneet kunnes massaräätälöinnillä vastataan yksilöllisen kuluttajan tarpeisiin (markets of one), kuitenkin useilla kuluttajilla voi olla samoja yksilöllisiä tarpeilta mistä syntyy tarpeeksi iso markkina-alue. Co-creation, ”yhdessä-luomisen” malli, on muuttanut liiketoiminnan palvelurakennetta siten, että palvelutuote rakennetaan yhdessä loppukäyttäjän kanssa. Tämä näkyy erityisesti sähköisen liiketoiminnan alueella.

Pinen esityksestä kaksi ajatusta nousi esiin:

1)    Massaräätälöinnissä on helppo keskittyä miettimään lopputuotetta tai palvelua ja sen mahdollisten ominaisuuksien räätälöintiä. Mitä mahdollisuuksia se tarjoaa loppukäyttäjälle? Liiketoimintamallin miettiminen on kuitenkin yhtä oleellista sekä avoimen organisaatiomallin luominen jatkuvalle innovaatiolle organisaatiossa.

2)    Ihmisten toiminta on laajentunut reaalimaalimasta virtuaaliseen maailmaan. Omasta identiteetistä on erilaisia representaatioita (avatars) erilaisilla alustoilla ja eri yleisöille (Facebook, Twitter jne). Tämä mahdollistaa myös lisäarvon tuottamisen.

Iteration and co-creation connect the broad field of service design @ MCPC 2009

Esitys MCPC 2009 konferenssissa Taideteollisessa Korkeakoulussa

Iteration and co-creation connect the broad field of service design

View more presentations from Satu Miettinen.

Muotoilu haastettu, Rovaniemi Design Week

Päivi Tahkokallion tuottama Muotoilu haastettu-huippuseminaari nosti esiin mielenkiintoisia muotoiluun liittyviä teemoja. Sekä Kemijärven kaupunginjohtaja Arto Ojala että Lappsetin muotoilujohtaja Hannu Ylinenpää nostivat esiin muotoilun roolin yrityksessä. Miten varmistetaan muotoilun rooli yrityksen strategisena kilpailutekijänä? Tähän kysymykseen vastasivat sekä Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros että Suomen Muotoilutoimiston Eero Miettinen. Anne Stenros painotti kilpailukyvyn ja verkottumisen keskinäistä suhdetta, mitä verkottuneempi yritys tai muotoilija on sitä suuremmat mahdollisuudet sillä on menestyä kansainvälisesti. Stenros peräänkuulutti muotoilijoiden kansainvälisen laadun ja verkostojen ketterää osaamista. Eero Miettinen pohti vastauksessaan muotoilijan roolia toimialan tulevaisuuden muutosten ymmärtäjänä. Muotoilijan osaamista on visualisoida ja konkretisoida toimialan muutostrendit tuotteisiin ja palveluihin. Tämä tuo yritykselle kilpailuetua.

Toinen mielenkiintoinen Arto Ojalan esiin nostama haaste oli: ”Miten suomalainen innovaatiojärjestelmä hyödyntää muotoilua?” Korkeakoulujärjestelmä on ollut murroksessa ja Aalto-yliopiston perustaminen on puhuttanut sekä teollisuutta että akateemista väkeä. Anne Stenros esitteli EU Komission alaisuudessa tehtyä työtä ”Business Panel on future EU innovation policy”, joka nostaa käyttäjän ja ”co-creation” toiminnan innovaatioiden syntymisen draivereiksi tulevaisuudessa. Stenros muistuttaa, että innovaatiojärjestelmä ei käsitä pelkästään korkeakoulujärjestelmää vaan sisältää käyttäjät, pk-yritykset, kansainväliset yritykset ja tutkimuslaitokset.

Ulkoministeri Alexander Stubb ja Elmwood Design Consultancy:n Jonathan Sands keskustelivat maa- ja Lappi brändistä. Ulkoministeri Stubb asetti 16.9.2008 valtuuskunnan Jorma Ollilan johdolla luomaan Suomelle maabrändin. eli vahvan maakuvan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Maabrändillä vahvistetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä, saadaan lisää ulkopoliittista vaikuttavuutta, kehitetään Suomen kiinnostavuutta investointikohteena ja lisätään Suomeen suuntautuvaa matkailua. Brändityöryhmän tuloksista ei ole vielä väliraporttia. Stubb odotti uusia ja innovatiivisia linjauksia. Sands haastoi esittämällä brändityötä tekeviä kahdella asialla: brändilupauksen täytyy perustua totuuteen ja tärkeintä on olo minkä paikka jättää ihmisiin! Jonathan Sands lopetti esityksensä lainaten Greatful Deathin Jerry Garcian sanoja: ”It’s not enough to be the best of the best but the only one doing what you do.” Sandsin kommentti vastasi myös Ojalan ja Ylinenpään esittämiin haasteisiin muotoilun roolista yrityksen kilpailukyvyn lisääjänä. Halvinta hintaa voi tarjota vain yksi kilpailija, muiden tarvitsee keksiä muita keinoja. Kiristyvässä kilpailussa edes laatu ei ole tarpeeksi vaan tarvitaan vielä enemmän.